Edunvalvontavaltuutus muuttui 1.5.2026 – kiinteistön luovutus onnistuu jatkossa ilman erillistä määräystä

Edunvalvontavaltuutus on yksi tärkeimmistä asiakirjoista, joilla voi varautua tulevaisuuteen. Toukokuun 2026 alussa voimaan tullut lakimuutos tekee siitä entistä käytännöllisemmän erityisesti kiinteistöomaisuutta omistaville henkilöille.

Aiemmin kiinteistöjen myyntiä, vuokraamista tai muita kiinteistöihin liittyviä oikeustoimia koskevat määräykset edellyttivät edunvalvontavaltakirjassa erillistä ja nimenomaista valtuutusta. Uuden sääntelyn myötä lähtökohta muuttuu.

1.5.2026 voimaan tulleen edunvalvontavaltuutusta koskevan lakimuutoksen jälkeen valtuutettu voi lähtökohtaisesti tehdä myös kiinteistöihin liittyviä oikeustoimia, ellei valtuuttaja ole valtakirjassa nimenomaisesti rajoittanut tätä oikeutta.

Käytännössä valtuutettu voi esimerkiksi myydä kiinteistön, hakea kiinnityksiä, hakea sähköisen panttikirjan saajaa koskevia kirjauksia ja perustaa panttioikeuden kiinteistöön.

Aiemmin nämä toimet olivat mahdollisia vain, jos ne oli erikseen mainittu edunvalvontavaltakirjassa.

Muutos vähentää tilanteita, joissa toimintakyvyn menettäneen henkilön asioiden hoito vaikeutuu puutteellisten määräysten vuoksi.

Vanha ja uusi lähtökohta eroavat merkittävästi

Ennen lakimuutosta laki edellytti, että valtakirjassa oli nimenomainen määräys kiinteistöä koskevista oikeustoimista.

Jos tällaista määräystä ei ollut, valtuutettu ei voinut esimerkiksi myydä valtuuttajan omistamaa kiinteistöä, vaikka se olisi ollut hänen etunsa mukaista.

Uuden lain mukaan tilanne on päinvastainen: valtuutetulla on oikeus tehdä kiinteistöjä koskevia oikeustoimia, ellei valtuuttaja ole erikseen päättänyt rajata tätä toimivaltaa.

Kyse on merkittävästä muutoksesta erityisesti niiden henkilöiden kannalta, joiden varallisuuteen kuuluu asuntoja, vapaa-ajan kiinteistöjä, maa-alueita tai muuta kiinteää omaisuutta.

Tärkeä yksityiskohta on, että uutta sääntelyä sovelletaan vain sellaisiin edunvalvontavaltuutuksiin, jotka on allekirjoitettu 1.5.2026 tai sen jälkeen.

Jos edunvalvontavaltakirja on tehty ennen lain voimaantuloa, siihen sovelletaan pääsääntöisesti vanhaa sääntelyä. Tällöin kiinteistöä koskevien oikeustoimien tekeminen edellyttää edelleen, että valtakirjassa on nimenomaisesti annettu oikeus esimerkiksi myydä kiinteistö tai hakea kiinnitystä.

Lakimuutos tarjoaa hyvän syyn tarkistaa olemassa olevat asiakirjat.

Erityisesti tarkistaminen kannattaa, jos omistat kiinteistöjä tai asuntoja, valtakirja on laadittu useita vuosia sitten ja et ole varma, mitä toimivaltuuksia valtuutetulle on annettu tai elämäntilanteesi tai omaisuutesi on muuttunut valtakirjan laatimisen jälkeen

Pelkkä lakimuutos ei muuta ennen 1.5.2026 laadittujen valtakirjojen sisältöä tai vaikutuksia.

Edunvalvontavaltuutus on tärkeä osa ennakointia

Vaikka lakimuutos koskee erityisesti kiinteistöasioita, edunvalvontavaltuutuksen merkitys on paljon laajempi.

Sen avulla voit itse päättää, kuka hoitaa esimerkiksi pankki- ja raha-asioitasi, sijoituksiasi, viranomaisasioitasi, asumiseen liittyviä järjestelyjä ja muuta omaisuuttasi koskevia asioita.

Ilman edunvalvontavaltuutusta läheisesi eivät automaattisesti voi hoitaa asioitasi puolestasi, vaan tilanteessa voidaan joutua turvautumaan viralliseen edunvalvontamenettelyyn.

Toukokuussa 2026 voimaan tullut lakimuutos tekee edunvalvontavaltuutuksesta entistä joustavamman kiinteistöomaisuuden hallinnan näkökulmasta. Uusissa valtakirjoissa kiinteistöihin liittyvät oikeustoimet kuuluvat lähtökohtaisesti valtuutetun toimivaltaan, ellei niitä ole erikseen rajattu pois.

ArvoLexin asiantuntijat auttavat edunvalvontavaltuutusten laatimisessa ja olemassa olevien valtakirjojen arvioinnissa. Ota yhteyttä, jos haluat varmistaa, että asiakirjasi turvaa tahtosi myös tulevaisuudessa.